Rasvan uutto

Tässä työssä tarkoituksena oli harjoitella uuttamista, tässä tapauksessa neste-kiintoaine uuttoa. Työn tekeminen aloitettiin kuten aina, eli kasattiin tarvittavat laitteistot valmiiksi ja ryhdyttiin työn tekoon. Ensimmäiseksi hienonsimme uuttettavan aineen tässä tapauksessa pähkinät, jonka jälkeen ne laitettiin uuttohylsyyn joka laitettiin soxhlet laitteeseen. Laitteeseen kaadettiin uuttonesteeksi eetteriä joka oli hyvin päräyttävän hajuista. Sitten laitettiin lämmöt päälle ja odoteltiin että eetteri tekee työnsä eli irroittaa pähkinöistä rasvan. Soxhlettia keitettiin n.2h jonka jälkeen jäljelle jäänyt eetteri tislattiin jotta siitä saataisiin pähkinöiden rasva talteen ilman niin suurta määrää eetteriä. Tislausvaiheessa ilmen pieni ongelma laitteiston suhteen kun huomasimme että kolviin ei ole oikean kokoista leibig jäähdytintä tai edes adapteria sille. Joten jouduimme vaihtamaan tisleen toiseen kolviin ja ottamaan mittaustulokset uudelleen. Tislauksen jälkeen jäljelle jäänyt neste laitettiin lämpökaappiin n. 1h ajaksi. Sen jälkeen se laitettiin eksikaattoriin jäähtymään ja otettiin tulokset ylös.

Tulokset:
Näytteen kuivapaino: 4.1g
Kolvin kuivapaino: 107,88g
Kolvin ja rasvan yhteispaino: 106,71g

Lasku:
107,88-106,77=1,11g
 =1,11g rasvaa pähkinöistä

1. Neste-kiintoaine uutto.
2. Uutolla tarkoitetaan halutun aineen erottamista liukoisuusominaisuuksien perusteella.

Lämmönsiirtimen käyttö ja energiansiirron määrä

Johdanto

-        Lämmönsiirrolla tarkoitetaan, sitä että lämpöä siirretään aineesta toiseen silleen että siinä on kovaa materiaalia välissä ettei aineet sekoitu.

-        Levylämmönsiirrin, vaippa- putkisiirrin ja kierukkalämmönsiirrin.

-        Vaippa- putkisiirtimen toimintaperiaate on että vaippaan menee lämminvesi ja putkissa sen sisällä kylmävesi joka sitten lämpenee.

Työselostus

-        Työn tarkoitus

o   Oppia laitteen oikea ja turvallinen käyttö

o   Oppia linajaamaan virtaus

o   Oppia laskemaan mittaustuloksista lämmönsiirtimessä tapahtuva energiasiirron määrä.

o   Oppia säätämään lämmönvaihdinta.

-        käytimme työssä vaippa- putkisiirräntäaineena lämmintä ja kylmää vettä

-        avasimme venttiilit ja ohjasimme virtauksen vasta virtaan ja kylmän veden putkien sisälle, lämpimän veden vaippaan ja lämmitimme kylmää vettä.

johtopäätökset

-        Lämminvesi viilenee ja kylmä- lämpenee

Kertauskysymyksiä

1. Mikä on se potentiaali, joka saa lämpöenergian siirtymään lämmönsiirtimessä virtauksesta toiseen?  V: Lämpötila ero.

2. Mihin suuntaan lämpöenergia siirtyy?  V: Lämpimästä kylmempään.

3. Miksi kuuman veden luovuttama energiamäärä on suurempi kuin kylmän veden vastaanottama? Entä, jos saat päinvastaisen tuloksen, mitä se merkitsee?

V: Lämpöhäviöiden takia. Jos saa päinvastaisen tuloksen niin on tapahtunut lämpöhäviötä.

4. Millä tavoilla voit säätää siirtimestä ulostulevan virtauksen lämpötilaa?

V: Säätämällä virtausnopeuksia.

Virtauksen säätäminen taajuusmuuntajan ja venttiilien avulla

Johdanto/teoria

Virtausta voi säätää monella eri tavalla, kuten esimerkiksi taajuusmuuntajalla ja venttiileillä. Tässä harjoituksessa käytettiin taajuusmuuntajaa ja venttiilejä virtauksen voimakkuuden säätämiseen.

Käytetyt laitteet/aineet

Keskipakopumppu, taajuusmuunnin, rotametri, venttiilit ja pumpattavana aineena toimi vesi.

Mittaustulokset

Taulukko 1

	Venttiilien aukiolo prosenteissa
Kierrosluku	25 %	50 %	75 %	100 %
700RPM	30	100	110	120
880RPM	75	125	150	160
1100RPM	80	160	200	205

Taulukko 2