Tässä työssä tarkoituksena oli harjoitella uuttamista, tässä tapauksessa neste-kiintoaine uuttoa. Työn tekeminen aloitettiin kuten aina, eli kasattiin tarvittavat laitteistot valmiiksi ja ryhdyttiin työn tekoon. Ensimmäiseksi hienonsimme uuttettavan aineen tässä tapauksessa pähkinät, jonka jälkeen ne laitettiin uuttohylsyyn joka laitettiin soxhlet laitteeseen. Laitteeseen kaadettiin uuttonesteeksi eetteriä joka oli hyvin päräyttävän hajuista. Sitten laitettiin lämmöt päälle ja odoteltiin että eetteri tekee työnsä eli irroittaa pähkinöistä rasvan. Soxhlettia keitettiin n.2h jonka jälkeen jäljelle jäänyt eetteri tislattiin jotta siitä saataisiin pähkinöiden rasva talteen ilman niin suurta määrää eetteriä. Tislausvaiheessa ilmen pieni ongelma laitteiston suhteen kun huomasimme että kolviin ei ole oikean kokoista leibig jäähdytintä tai edes adapteria sille. Joten jouduimme vaihtamaan tisleen toiseen kolviin ja ottamaan mittaustulokset uudelleen. Tislauksen jälkeen jäljelle jäänyt neste laitettiin lämpökaappiin n. 1h ajaksi. Sen jälkeen se laitettiin eksikaattoriin jäähtymään ja otettiin tulokset ylös.
Tulokset:
Näytteen kuivapaino: 4.1g
Kolvin kuivapaino: 107,88g
Kolvin ja rasvan yhteispaino: 106,71g
Lasku:
107,88-106,77=1,11g
=1,11g rasvaa pähkinöistä
1. Neste-kiintoaine uutto.
2. Uutolla tarkoitetaan halutun aineen erottamista liukoisuusominaisuuksien perusteella.
Labratekniikan ja Yksikköprosessien töitä.
maanantai 14. maaliskuuta 2016
maanantai 7. joulukuuta 2015
Lämmönsiirtimen käyttö ja energiansiirron määrä
Johdanto
-
Lämmönsiirrolla tarkoitetaan, sitä että lämpöä
siirretään aineesta toiseen silleen että siinä on kovaa materiaalia välissä
ettei aineet sekoitu.
-
Levylämmönsiirrin, vaippa- putkisiirrin ja kierukkalämmönsiirrin.
-
Vaippa- putkisiirtimen toimintaperiaate on että
vaippaan menee lämminvesi ja putkissa sen sisällä kylmävesi joka sitten
lämpenee.
Työselostus
-
Työn tarkoitus
o
Oppia laitteen oikea ja turvallinen käyttö
o
Oppia linajaamaan virtaus
o
Oppia laskemaan mittaustuloksista lämmönsiirtimessä
tapahtuva energiasiirron määrä.
o
Oppia säätämään lämmönvaihdinta.
-
käytimme työssä vaippa- putkisiirräntäaineena
lämmintä ja kylmää vettä
-
avasimme venttiilit ja ohjasimme virtauksen vasta
virtaan ja kylmän veden putkien sisälle, lämpimän veden vaippaan ja lämmitimme
kylmää vettä.
johtopäätökset
-
Lämminvesi viilenee ja kylmä- lämpenee
Kertauskysymyksiä
1. Mikä on se potentiaali, joka saa
lämpöenergian siirtymään lämmönsiirtimessä virtauksesta toiseen? V: Lämpötila ero.
2. Mihin suuntaan lämpöenergia siirtyy? V: Lämpimästä kylmempään.
3. Miksi kuuman veden luovuttama energiamäärä
on suurempi kuin kylmän veden vastaanottama? Entä, jos saat päinvastaisen
tuloksen, mitä se merkitsee?
V: Lämpöhäviöiden takia. Jos saa päinvastaisen tuloksen
niin on tapahtunut lämpöhäviötä.
4. Millä tavoilla voit säätää siirtimestä
ulostulevan virtauksen lämpötilaa?
V: Säätämällä virtausnopeuksia.
Virtauksen säätäminen taajuusmuuntajan ja venttiilien avulla
Johdanto/teoria
Virtausta
voi säätää monella eri tavalla, kuten esimerkiksi taajuusmuuntajalla ja
venttiileillä. Tässä harjoituksessa käytettiin taajuusmuuntajaa ja venttiilejä
virtauksen voimakkuuden säätämiseen.
Käytetyt
laitteet/aineet
Keskipakopumppu,
taajuusmuunnin, rotametri, venttiilit ja pumpattavana aineena toimi vesi.
Mittaustulokset
Taulukko 1
|
Venttiilien aukiolo prosenteissa
|
|
||
Kierrosluku
|
25
%
|
50
%
|
75
%
|
100
%
|
700RPM
|
30
|
100
|
110
|
120
|
880RPM
|
75
|
125
|
150
|
160
|
1100RPM
|
80
|
160
|
200
|
205
|
|
|
|
|
|
Taulukko 2
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)