14. Lämpötilan ja katalyytin vaikutus reaktionopeuteen

Tässä työssä tutkittiin eri olosuhteiden ja aineiden vaikutusta reaktionopeuteen, työ onnistui ihan hyvin vaikka aluksi teinkin vähän väärillä seos suhteilla, mutta onneksi huomasin asian ajoissa ja pystyin vielä aloittamaan työn alusta. Tässä työssä tehtiin yhteensä neljä koetta, ensimmäisen kokeen tulosta verrattiin lopuksi muihin kolmeen tulokseen. Ensimmäisessä kokeessa eli kontrollikokeessa mitattiin erlenmeyeriin 100ml vettä, 25ml 2mol rikkihappoa ja 10ml oksaalihappoa, sen jälkeen lisättiin 5ml 0,02mol  kaliumpermanganaattiliuosta ja käynnistettiin sekuntikello. Kontrollikokeen reaktioaika oli 145 sekuntia. Seuraavassa kokeessa eli koe numero kaksi, vähennettiin käytetyn veden määrä puoleen josta seurasi pidempi reaktioaika, n. 185 sekuntia. Kolmannessa kokeessa lisättiin liuokseen mangaani(II)sulfaattikiteitä, jotka nopeuttivat huomattavasti reaktioaikaa joka olikin vain 20 sekuntia. Neljännessä eli viimeisessä kokeessa liuos lämmitettiin n.70*C , lämpötilan nostaminen teki suurimman eron reaktioaikaan ja reaktio tapahtuikin lähes heti kun kaliumpermanganaatti lisättiin liuokseen, reaktioaikan. 3 sekuntia.

5. Lasisauvan valmistaminen

Ensimmäisellä laboratoriotekniikan tunnilla valmistimme lasiputkesta pipetin. Aluksi meidän piti leikata lasiputkesta järkevän kokoinen pala, eli tehtiin lasiputken ympäri menevä viilto viilalla, sen jälkeen se katkaistiin ja putki katkesikin hienosti viiltoa myöten niinkuin pitikin. Kokoon katkottua putkea lämmitettiin tämän jälkeen liekin päällä ja taivuteltiin eri muotoihin. Työ sujui hyvin ja oli todella mukavaa tosin, päällimmäisenä mieleen jäi tosin kuumasta lasista aiheutunut pieni palovamma.

11. Titrausharjoitus

Tässä työssä harjoiteltiin titrausta niinkun harjoituksen nimikin varmaan kertoo. Ensimmäiseksi rakennettiin titrauslaitteisto itse tosin odotin että sain käyttää valmiiksi rakennettua koska en jaksanut ruveta kasaamaan omaa laitteistoa, muista harjoituksista poiketen tämä tehtiin yksilötyönä eikä paria saanut olla koska liuokset olivat muka eri vahvuiset vaikka lopuksi selvisi että kaikki liuokset olivatkin samanvahvuisia. Aluksi täytettiin byretti tässä tapauksessa 50ml ja katsottiin tarkasti nollakohta ja että ei ole ilmakuplia. Näytteellä tehtiin kolme titrausta ja NaOH kulutus merkittiin taulukkoon, itse sain NaOH kulutuksen joka titrauksessa pysymään lähes samana. Lopuksi laskettiin pitoisuus joka oli n. 10%

8. Tiheys-käsite ja byretin käyttöharjoitus

Tässä työssä harjoiteltiin byretin ja aerometrin käyttöä tutkimalla veden ja natriumkloridi liuoksen tilavuuseroja. Aluksi mitattiin veden paino ja NaCl-liuoksen tilavuus jotka kirjattiin taulukkoon, kun tulokset olivat saatu kirjattua laskettiin nesteiden tiheys kaavalla P=m/V. Kun tiheydet oli saatu laskettua, mitattiin tiheys vielä aerometrillä. Työn toteutus onnistui hyvin, eikä mitään ongelmia tai henkilövahinkoja sattunut.