Yksikköprosessit: Aktiivihiili puhdistajana

Työn tarkoituksena oli tutkia aktiivihiilen puhdistavia ominaisuuksia.

Käytetyt välineet:
-statiivi, muhvi, koura
-lasikolonni
-dekkoja 2kpl
-johtokyky ja pH-mittari

Aineet:
-lasivilla
-rakeista aktiivihiili
-vesijohtovesi
-punainen väriaine

Työn tekeminen aloitettiin hakemalla tarvittavat välineet ja kasaamalla lasikolonni ja sen teline. Lasikolonnin pohjalle laitettiin kerros lasivillaa ja sen päälle n. 10cm korkuinen kerros aktiivihiilirakeita. Tämän jälkeen kolonnin läpi piti valuttaa värjätty vesi mutta ennen valuttamista mitattiin värjätyn veden pH ja sähkönjohtavuus. Kun nämä arvot oli saatu mitattua ja kirjattua ylös valutettiin värjätty vesi kolonnin läpi. Kun veden oli rauhassa annettu valua loppuun oli väriaine hävinnyt vedestä kokonaan, tosin kolonnista ulos tullut vesi oli kyllä hieman harmahtavaa johtuen aktiivihiilestä.

Liuos	Väri	pH	sähkönjohtavuus
Värjätty	pinkki	8	0,31mS
Valutettu	harmahtava	10,1	0,29mS

Yksikköprosessit: vasaramurskaus ja seulonta

Tämän harjoituksen tarkoituksena oli tutustua vasaramurskaimeen ja sen käyttöön sekä seulontalaitteen toimintaan. Työ toteutettiin hyvin yksinkertaisella tavalla eli mitattiin raekoko ennen murskausta ja raekoon jakauma sen jälkeen. Aluksi tutustuttiin murskaimen ja seulontalaitteen toimintaan ja puhdistettiin ne samalla. Seuraavaksi valittiin oikeat seulat, ennen ja jälkeen seulonnalle tietysti eri seulat. Valitut seulat punnittiin ennen kuin niihin laitettiin seulottavaa ainetta. Seuraavaksi punnittiin näyte jonka määrä grammoina oli 100krt suurimpien rakeiden halkaisija pyöristettynä  lähimpään 100 grammaan. Näytteiden mittaamisen jälkeen seulat ladottiin täryttimeen hienoin alimmaiseksi ja karkein seula ylimmäksi. Näyte kaadettiin ylimpään seulaan ja laitettiin kansi kiinni, tämän jälkeen ajastettiin tärytin ja säädettiin voimakkuus kohdilleen. Kun seulonta oli tullut päätökseen, punnittiin kukin seula erikseen ja merkittiin massat taulukkoon. Kun massat oli saatu merkittyä taulukkoon niin yhdistettiin kaikilla seuloilla olleet näytteet yhdeksi ja alettiin syöttämään niitä vasaramurskaimeen. Murskaimen käyttö oli aluksi hankalaa ja se tukkeutuikin todella helposti, mutta yksi ratkaisu jonka keksin tähän jatkuvaan tukkeutumiseen oli syöttötavan muuttaminen panostoimiseksi .Eli jos täytti sen suppilon kokonaan mutta päästi vain pienen osan kerralla että mylly ehti jauhaa edelliset kunnolla estäen näin tukkeutumisen mahdollisuuden lähes kokonaan.  Kun kaikki näyte oli tullut murskaimesta se laitettiin seulottavaksi täryttimeen samalla tavalla kuten aikasemminkin. Täryttimen jälkeen seulat punnittiin kuten aikaisemminkin.


Ennen murskausta:

Seula aukko,	Tyhjä	seula + näyte,	Seulalle jäänyt		Seulan läpäissyt
mm	seula, g	g	massa, g	näyte, %	%
4	409	410	1	0,14	99,85
2	409	1099	690	98,5	1,3
1	345	345	6	0,86	0,428
0,5	310	311	1	0,14	0,28
Pohja	248	2	0,2857	0,2857	-
	Yhte	ensä		99,9257	-
	Häviö /	lisäys		0,0743	-

Jälkeen murskauksen:

Seula aukko,	Tyhjä	seula + näyte,	Seulalle jäänyt		Seulan läpäissyt
mm	seula, g	g	massa, g	näyte, %	%
1	351	528	177	25,28	74,7
0,5	310	653	343	49	25,7
0,25	272	339	67	9,57	16,1
0,125	281	318	37	5,28	10,8
0,075	280	302	22	3,14	7,7
Pohja	248	286	38	5,43	-
Yhteensä			684	97,72	-
häviö / lisäys			16	2,28	-

20. Titrausharjoitus

Titrausharjoituksen tarkoituksena oli määrittää näytteen suolapitoisuus titraamalla. Työ toteutettiin yksilötyönä eli jokainen teki itsenäisesti titrauksen. Työn aloitettiin hakemalla titrausvälineet ja kasaamalla titrauslaitteisto. Kun laitteisto oli kasattu haettiin tarvittavat kemikaalit, ja toteutettiin harjoitus sekoittamalla 30mg NaCl 100ml veteen. Liuoksen Ph säädettiin vielä arvolle 7-10 natriumkarbonaatin avulla ja lisättiin indikaattori eli Kaliumkromaatti. Kun harjoitus oli saatu tehtyä siirryttiin tekemään oikeaa työtä. Työhön tarvittiin 3 erlenmeyeeriä joihin tehtiin titrattava liuos eli otettiin 10ml näytettä jokaiseen erlenmeyeriin ja laimennettiin 100ml vettä. Tämänjälkeen säädettiin Ph tasolle 7-10 ja lisättiin liukseen indikaattori. Kun koe liuokset olivat valmiita niihin laitettiin magneetti ja ne asetettiin magneettisekoittimen päälle titrattavaksi. Liuosta titrattiin niin kauan kunnes sen väri muuttui oranssin-kellertäväksi. Suoritettiin siis yhteensä 3 titrausta jonka jälkeen laskettiin niiden virheprosentit ja hopeanitraatin kulutus.

Käytetyt välineet:
-50ml Byretti
-Statiivi ja kiinnitysvälineet byretin kiinnitykseen
- Erlenmeyer
-Dekantereita
-10ml pipetti
-Pumpetti

Käytetyt aineet:
-NaCl3 
-K2CRO4  
-AgNO3
 

Määritys	Näyte	AgNO	AgNO	NaCl	virhe %
	ml	kulutus, ml	mol	mg
Harjoitus		6,3		30,2
1	10ml	0,5ml	0,0000433	5,16769	16,76
2	10ml	0,5ml	0,0000433	5,16769	16,76
3	10ml	0,5ml	0,0000433	5,16769	16,76