Tässä työssä tarkoituksena oli harjoitella uuttamista, tässä tapauksessa neste-kiintoaine uuttoa. Työn tekeminen aloitettiin kuten aina, eli kasattiin tarvittavat laitteistot valmiiksi ja ryhdyttiin työn tekoon. Ensimmäiseksi hienonsimme uuttettavan aineen tässä tapauksessa pähkinät, jonka jälkeen ne laitettiin uuttohylsyyn joka laitettiin soxhlet laitteeseen. Laitteeseen kaadettiin uuttonesteeksi eetteriä joka oli hyvin päräyttävän hajuista. Sitten laitettiin lämmöt päälle ja odoteltiin että eetteri tekee työnsä eli irroittaa pähkinöistä rasvan. Soxhlettia keitettiin n.2h jonka jälkeen jäljelle jäänyt eetteri tislattiin jotta siitä saataisiin pähkinöiden rasva talteen ilman niin suurta määrää eetteriä. Tislausvaiheessa ilmen pieni ongelma laitteiston suhteen kun huomasimme että kolviin ei ole oikean kokoista leibig jäähdytintä tai edes adapteria sille. Joten jouduimme vaihtamaan tisleen toiseen kolviin ja ottamaan mittaustulokset uudelleen. Tislauksen jälkeen jäljelle jäänyt neste laitettiin lämpökaappiin n. 1h ajaksi. Sen jälkeen se laitettiin eksikaattoriin jäähtymään ja otettiin tulokset ylös.
Tulokset:
Näytteen kuivapaino: 4.1g
Kolvin kuivapaino: 107,88g
Kolvin ja rasvan yhteispaino: 106,71g
Lasku:
107,88-106,77=1,11g
=1,11g rasvaa pähkinöistä
1. Neste-kiintoaine uutto.
2. Uutolla tarkoitetaan halutun aineen erottamista liukoisuusominaisuuksien perusteella.
