23. Maidon kuiva-aineen määrittäminen

Tässä työssä yritettiin määrittää maidon kuiva-ainepitoisuutta haihduttamalla siitä kaikki vesi.

Työvälineet
-analyysivaaka, herkkyys 0,1mg
-lämpökaappi, lämpötila 90*C ja 104*C
-eksikaattori
-kertakäyttöisiä kuiva-ainekuppeja
-5ml:n ruiskuja

Työn teko aloitettiin hakemalla ruokalasta maitoa säilöpullolla, jonka jälkeen sitä lämmitettiin 40-asteisessa vesihauteessa välillä sekoittaen. Seuraavaksi mitattiin näytteiden ja niiden kuppien massat ja tulokset kirjattiin ylös taulukkoon. Näytteitä otettiin kaiken kaikkiaan kolme. Näytteiden ottamisen ja mittaamisen jälkeen ne laitettiin 90*C lämpökaappiin, kunnes neste oli haihtunut. Tosin neste ei haihtunut juuri ollenkaan siinä 30minuutin aikana mitä näytteet olivat kaapissa. Seuraavaksi lämpökaapin lämpötila nostettiin 102-asteeseen, ja näytteitä pidettiin kaapissa seuraavat kolme tuntia. Kun näytteet olivat olleet sen 3 tuntia lämpökaapissa, ne siirrettiin eksikaattoriin jäähtymään 30 minuutiksi jonka jälkeen näytteet punnittiin. Näytteet laitettiin vielä kerran varmuudenvuoksi eksikaattoriin jäähtymään mutta näytteiden massassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lopuksi laskettiin kuiva-aine%.

	näyte 1	näyte 2	näyte 3
Astian paino	1,11760g	1,2103g	1,2165g
Näytteiden kanssa	4,3060g	4,120g	4,1375g
Eksikaattorin jälkeen	1,4628g	1,4805g	1,48609g

Kuiva-aine%

näyte 1 näyte 2 näyte 3 16 % 9 % 9 %

Yksikköprosessit: Ioninvaihto

Tämän työn tarkoituksena oli havainnollistaa miten ioninvaihto toimii. Tässä työssä rakennettiin yksialustainen ioninvaihtokolonni, yksialustaisessa kolonnissa siis kationin ja anioninvaihtohartsi ovat sekaisin samassa putkessa.

Käytetyt välineet
-statiivi, muhvi, koura
-kromatografikolonni
-muutama dekka
-labralasivillaa
-pH-mittari
-johtokykymittari

Aineet
-0,05 M BaCl2- liuos
-ionivaihdettua vettä
-sekaioninvaihtohartsia

Työn tekeminen aloitettiin rakentamalla itse kolonni. Kolonnina toimi kromatografikolonni jonka pohjalla oli lasisintteri kerros, sen päälle laitettiin kerros lasivillaa ja lopuksi sekaioninvaihtohartsin päälle. Kolonni ripustettiin statiiviin kouran ja muhvin avulla.

Ennenkuin päästiin valuttamaan bariumkloridia kolonnin läpi, se piti huuhtoa ionivaihdetulla vedellä muutamaan kertaan että ioninvaihtohartsin epäpuhtaudet lähtivät pois. Kun ionivaihdettu vesi oltiin valutettu muutamaan kertaan kolonnin, läpi ja vesi oli muuttunut kirkkaaksi niin päästiin valuttamaan bariumkloridi-liuosta. Bariumkloridilla kesti hetki valua kolonnista lävitse koska hartsin väliin oli päässyt muodostumaan huomattava määrä ilmakuplia.

BaCl2 -liuoksen pH ja johtokyky ennen kolonnissa käyntiä
pH 4,2   johtokyky 10,17mS

BaCl2 -liuoksen pH ja johtokyky kolonnin jälkeen
pH 4      johtokyky 0,08mS


Johtopäätöksenä voidaan sanoa että pH-arvo laski hieman, ja johtokyky laski huomattavasti koska sähköäjohtaneet ionit jäivät hartsiin ja niiden tilalle tuli muita ioneja.

13. Kaliumnitraatin liukoisuus veteen

Tämän työn tarkoituksena oli tutkia kaliumnitraatin liukoisuutta veteen lämpötilan funktiona, eli siis vertailtiin miten kaliumnitraatti liukenee eri lämpötiloissa.

Käytetyt välineet:
Työssä käytettiin erlenmeyeriä, täyspipettejä, lämpömittaria, sähkölevyä ja punnitsemiseen yläkuppivaakaa.

Käytetyt aineet:
Työssä käytettiin kaliumnitraattia (KNO3) ja vettä(H2O)

Työn toteutus:

Työn tekeminen aloitettiin punnitsemalla 20g KNO3 erlenmeyeriin sitten siihen lisättiin 20ml vettä. Seosta sekoitettiin seuraavaksi varovasti lasisauvalla samalla lämmittäen sitä sähkölevyllä.
Seuraavaksi astia nostettiin pois levyltä ja sen annettiin jäähtyä. Nesteen jäähtyessä tarkkailtiin kiteiden muodostumista ja kirjattiin ylös lämpötila milloin kiteitä alkaa muodostua. Kun kiteet olivat muodostuneet lisättiin liuokseen 10ml vettä ja lämmitettiin uudestaan kunnes kiteet hajosivat, tätä toistettiin niin kauan kunnes astiassa oli 60ml vettä eli yhteensä tehtiin viisi koetta.
Lopuksi tehtiin excel kaaviot ja liukoisuuskäyrä.

Lämpötila c	KNO3 pitoisuus / 100ml
54,5	100
42	66,6
31,5	50
24	40
21	33,3