Tässä työssä
siis määritimme eri diesel-laatujen leimahduspisteitä Pensky-Martens
menetelmällä eli suljetussa astiassa. Työn toteutus alkoi kuten
tavallisestikin, eli haettiin tavarat kaapista ja alettiin tekemään. Leimahduspistelaitteen
käyttö aloitettiin varmistamalla että laite oli puhdas ja sitten jonka jälkeen
kaadettiin testattavaa dieseliä merkkiin asti astiaan. Kun diesel oli kaadettu,
laitettiin kansi astian päälle ja avattiin kaasuhana sekä laitettiin virrat
päälle laitteeseen. Sitten odotettiin että lämpötila nousee lähelle ilmoitettua
leimahduspistettä ja aloitettiin kokeilut. Kun leimahduspiste oli saatu
todennettua tai ei päästy siihen, niin laitettiin astia viilenemään ja
putsattiin laitteisto uusia kokeita varten.
Tulokset:
Diesel-laatu
|
Kirjallisuusarvo, laadullinen ja
tyypillinen
|
Oma tulos
|
ST1 Polttoöljy
|
60*C /64*C
|
65*C
|
Biodiesel (2012)
|
n. 130*C
|
150*C ei leimahda
|
ABC smart diesel
|
50*C/65*C
|
71*C
|
Neste pro diesel
|
57*C /74*C
|
67*C
|
ST1 diesel
|
60*C/63*C
|
66*C
|
Johtopäätöksenä
voidaan sanoa että biodiesel kestää eniten lämpöä ja täten leimahduspistettä ei
voitu saavuttaa koska mittarin asteikko ei riittänyt. Vähiten lämpöä kesti ST1
diesel.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti